Turva­palvelu­laki tieto­turva­näkö­kulmasta

Loka­kuussa 2002 astui voimaan laki yksityisistä turvallisuus­palveluista – niin kutsuttu turva­palvelu­laki – jonka keskeisimpiä tavoitteita ovat turvallisuus­palveluja ostavien asiakkaiden kuluttajan­suojan parantaminen sekä turvallisuus­viranomaisten ja yksityisen turva-alan välisen yhteis­työn tehostaminen.

Laki­uudistus toi mukanaan joukon uusia käytäntöjä; tieto­tekniikka­rikosten paljastaminen saattaa nykyisin olla luvan­varaista vartioimis­liike­toimintaa, ja turvallisuus­järjestelyjen suunnitteleminen puolestaan poliisin hyväksymistä edellyttävä turva­suojaus­tehtävä.

Lain ulottuvuus

Turva­palvelu­lain määritelmä­osa antaa samalla hyvän yleis­käsityksen sen soveltamis­alasta:

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yksityisillä turvallisuus­palveluilla vartioimis­liike­toimintaa ja turva­suojaus­toimintaa;

2) vartioimis­liike­toiminnalla ansio­tarkoituksessa suoritettavaa, toimeksi­anto­sopimukseen perustuvaa vartioimis­tehtävien hoitamista;

3) vartioimis­tehtävällä omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimis­kohteeseen tai toimeksi­antajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista;

––

7) vartioimis­liikkeellä vartioimis­liike­toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeus­henkilöä;

8) vastaavalla hoitajalla vartioimis­liikkeen palveluksessa olevaa, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartioimis­liikkeitä koskevien säännösten mukaisesti;

9) vartijalla sitä, joka vartioimis­liikkeen palveluksessa suorittaa vartioimis­tehtäviä;

––

17) turva­suojaus­tehtävällä rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvonta­järjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuus­järjestelyjen suunnittelemista;

18) hyväksymistä edellyttävällä turva­suojaus­tehtävällä turva­suojaus­tehtävää, johon liittyy pääsy sellaisiin toimeksi­antajan turvallisuus­järjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin, joiden avulla on mahdollista tunkeutua tai olennaisesti helpottaa tunkeutumista toimeksi­antajan hallitsemaan ulko­puolisilta suljettuun paikkaan;

19) turva­suojaus­toiminnalla ansio­tarkoituksessa suoritettavaa, toimeksi­anto­sopimukseen perustuvaa turva­suojaus­tehtävien hoitamista;

20) turva­suojaus­liikkeellä turva­suojaus­toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeus­henkilöä;

21) turva­suojaajalla turva­suojaus­liikkeen palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turva­suojaus­tehtäviä suorittavaa henkilöä.

Turva­palvelu­laki siis kattaa nimen­omaan ansio­tarkoituksessa suoritettavan, toimeksi­anto­sopimukseen perustuvan toiminnan. Palvelujen loppu­käyttäjän omalla henkilöstöllä teetettäviä työtä tämä laki ei näin ollen koske, mutta esimerkiksi henkilöstö­vuokraus­yritykseltä hankittua työ­voimaa kyllä.

Rikoksen­paljastamis­tehtävät

Rikosten paljastaminen tarkoittaa tässä yhteydessä rikosten ilmi­saattamista ja siihen liittyviä sellaisia rikosten alustavia selvittämis­toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan riittävät tiedot viran­omaisille tehtävää rikos­ilmoitusta varten. Lain perusteluissa mainitaan esi­merkkinä tekijän­oikeuksien laimin­lyöntiin liittyvät selvitys­tehtävät. Rikosten paljastamiseen liittyvään toimintaan sisältyy myös jo paljastuneen rikoksen johdosta mahdollisesti suoritettavat lisä­selvitys­toimenpiteet, sekä viran­omaisten suorittaman rikos­tutkinnan ohella tehtävät lisä­selvitykset.

Edellytykset

Rikoksen­paljastamis­tehtäviä suorittava tai valvova henkilö tarvitsee poliisin myöntämän vartija­kortin. Tämän saaminen edellyttää yleensä vartijan perus­koulutuksen hyväksyttyä suorittamista. Lisäksi liikkeen­harjoittaja – vaikka hän olisi yksityis­henkilö – tarvitsee sisä­asiain­ministeriöltä vartioimis­liike­luvan. Liikkeen palveluksessa tulee olla yksi tai useampi sisä­asiain­ministeriön hyväksymä vastaava hoitaja.

Yllä olevat vaatimukset eivät koske sellaisia tavan­omaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joita henkilö suorittaa muihin, varsinaisiin työ­tehtäviinsä liittyen, mutta kylläkin esi­merkiksi rikosten paljastamiseen liittyvien teknisten laitteiden tarkkailua sekä rikoksia koskevien hälytys­viestien vastaanottamista tai välittämistä.

Turva­suojaus­tehtävät

Rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvonta­järjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuus­järjestelyjen suunnitteleminen edellyttää poliisin antamaa turva­suojaaja­korttia, jos tehtävään liittyy pääsy sellaisiin toimeksi­antajan turvallisuus­järjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin, joiden avulla on mahdollista tunkeutua tai olennaisesti helpottaa tunkeutumista toimeksi­antajan hallitsemaan, ulko­puolisilta suljettuun paikkaan. Tällaisia luottamuksellisia tietoja voivat olla muun muassa järjestelmien tai laitteiden sijoittelu, ominaisuudet, salasanat ja asetukset.

Lain tarkoittamia sähköisiä valvonta­järjestelmiä ovat muun muassa rikosilmoitin-, video- ja kulunvalvonta­järjestelmät (luetelma ei ole tyhjentävä; lain esitöissä todetaan tekniikan nopean kehityksen vaikeuttavan kattavien määritelmien laatimista). Suunnittelun käsite kattaa niin rakenteelliseen suojaukseen ja sähköisiin valvonta­järjestelmiin kuin vaikkapa toiminnallisiinkin turvallisuus­järjestelyihin liittyvän suunnittelemisen ja konsultoinnin.